tiistai 30. lokakuuta 2012

KIITOS !!!

101 ääntä kuntavaaleissa, suurkiitos luottamuksesta! Hukkaan ei minulle annettu ääni mennyt, Vasemmistoliitolla on nyt todella hieno, kasvanut, nuorentunut ja naisvaltainen ryhmä kaupunginvaltuustossa ensi kaudeksi ja jätimme kampanjan aikana monin tavoin myös Helsingissä vaalilakeja rikkoneet persut kirkkaasti taakse! Masentavinta vaaleissa oli alhainen äänestysprosentti, varsinkin tämänkin kaupungin vaurauspesäkkeiden ulkopuolella. Kokoomuksen voittomarginaali on oikeastaan NIIN vähästä kiinni. Edes 20 % suurempi äänestyprosentti muuttaisi takuuvarmasti vaalituloksia todella radikaalisti, eikä vain persujen hyväksi. Hyvinvoivan porvariston on todella helppoa tulla vapaapäivänä vaalipaikalle puolustamaan saavutettuja etuja ja vaurauttaan verrattuna köyhään, syrjäytyneeseen, sairaaseen tai turhautuneeseen kansalaiseen. Ne Tehtaankadun koulun eteen jalkakäytävälle vaalipäivinä pysäköidyt citymaasturit ja minkkiturkkirouvat saivat ainakin minut raivon partaalle kun asuin vaalipiirissä. Teki oikeasti mieli ruveta tyhjentämään renkaita tai hakea jostain punainen sparymaalipurkki. (Tämä että kirjoitan että "teki mieli" ei nyt tarkoita sitä, että kehotan ketään toimimaan niin tai että itse olisin vakavissaan edes harkinnut.) Mutta otti monasti päähän. Samoin otti todella päähän Kataisen vakio itsevarma kultapoju -hymy vaali-iltana televisiossa. Toki olin mahataudissa ja muutenkin pahalla tuulella. Mutta kun Jykä hymyposket punaisina tuulettaen julistautuu Kaivohuoneella voittajaksi "jonka takana on kansa" ja "jolla ei ole vihollisia" niin puheenjohtajan pitäisi ehkä voitonhuumasta huolimatta muistaa, että yli 87 % kansasta EI äänestänyt Kokoomusta näissä vaaleissa.

4 vuoden päästä ehkä uusi yritys valtuustoon, ja silloin huomattavasti aktiivisemmalla kampanjalla.

Satunnaiset havainnot ja sanalliset purkaukset kulttuurin, politiikan ja kaupunkielämän saralta jatkunevat sillä välinkin tässä osoitteessa.

Tulkaa käymään Kansallisteatterissa, tukekaa hyvässä liikeessä olevan instituutiomme toimintaa ostamalla pääsylippu tai pelaamalla Veikkauksen pelejä, nyt kun valtio ei enää aio tukea. Mikä on täysin järjenvastaista.

Niin ja tulkaa käymään mielettömän hienoissa Balkanbileissä Helsingissä 3.11. ja 8.12.  vielä tänä syksynä!

Jälkihuomautus 31.10: Voi hyvä luoja KOK puoluesihteerin analyysi ja HS:n uutisointi siitä on kyllä pääkaupunkiseudun alueittaisien vaalitilastojen valossa tarkasteltuna todella kummallinen.

tiistai 2. lokakuuta 2012

YLEn vaalikone vastaukset 2.10.

Itse konehan on täällä. Nyt jälkikäteen tarkasteltuna vastauksissa on melko paljon idealismia, mutta kyse lienee kuitenkin poliittisista ja ideologisista tavoitteista eikä samantien reaalipolitiikkaan alistumisesta. Vastakkainasettelun aika ei tosiaankaan ole ohi.

1. "Julkisen terveydenhuollon tulisi olla maksutonta."


Täysin samaa mieltä.
Maksutonta ja laadukasta ja tuotettuna nimenomaan julkisena palveluna. 
Resursseja lisättävä huomattavasti.

2. "Vanhuksilla on oltava lasten päivähoitoon rinnastettava ehdoton oikeus hoitopaikkaan."

Täysin samaa mieltä.
Sama täälläkin: oikeus laadukkaaseen hoitoon joka on tuotettu julkisena palveluna eikä vain ulkoistettu, hintaan tuijottaen kilpailuttamalla. Yhteiskunnan resursseja lisättävä huomattavasti.


3."Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia."

Täysin eri mieltä.

Terveyspalveluiden, kuten muidenkin kunnallisten palveluiden, yksityistäminen tuo hyötyä ainoastaan palveluntarjoajayhtiöiden osakkaille. Pelottavia esimerkkejä riittää ja esim. terveysalalla tarjouskilpailuja voittavat yritykset saattavat olla monikansallisia toimijoita joilla on varaa pelata ulos paikalliset yrittäjät.

4. "Terveyskeskusmaksuja voidaan kunnassani korottaa."

Täysin eri mieltä.
Terveyskeskusmaksut tulee poistaa.


5. "Jos kotikuntasi saisi suuren rahalahjoituksen peruspalveluiden kehittämiseen, mihin seuraavista raha tulisi ensi sijassa kohdentaa. Valitse kaksi vaihtoehtoa.

Sosiaalitoimen palveluihin
Lasten päivähoitoon
Vanhusten hoitoon
Kouluihin













Kysymyksen keinotekoinen vastakkainasettelu on hankala eikä kuntatalous saa perustua lahjoituksiin, mutta lapset ensin: Lasten päivähoito ja koulut.

1. "Helsinkiin saapuville romanikerjäläisille ei pitäisi järjestää mitään erityispalveluita."

Täysin eri mieltä.
Edes ihmisavoinen leiritymispaikka jossa on vessat ja suihkut. Toimeen nimettyjä sosiaalityötekijöitä tarkkailemassa varsinkin lasten ja vanhusten oloja ja mahdollista järjestäytynyttä heikompien hyväksikäyttöä.


2. "Kouluja voidaan lakkauttaa, jos sillä voidaan vähentää kiinteistökuluja."

Täysin eri mieltä.
Koulun kuuluu saada olla kodin lähellä. Kouluja lakkauttamalla ja oppilasryhmiä kasvattamalla ei pitkällä tähtäimellä säästetä mitään.

3. "Ruotsinkielisen kouluverkon uudistus pitäisi valmistella uudelleen."

En osaa sanoa.
En tunne ruotsinkielisen kouluverkon uudistuksen tilannetta. Tutustuisin toki aiheeseen jos joutuisin osallistumaan päätöksentekoon aiheesta.
Jag känner inte till läget med det svenskspråkiga skolnätet. Skulle förstås ta reda på saken om jag skulle delta i beslutsfattandet om den.


4. "Helsinkiläiskouluihin pitäisi asettaa maahanmuuttajakiintiöt koulujen eriarvoistumisen pysäyttämiseksi."

Täysin eri mieltä.
Maahanmuuttajakiintiö on termi jota en halua mihinkään käyttöön Helsinkiin. Kaupunki voi rakentamis- ja asuntopolitiikallaan ohjailla asuinalueiden eriarvoistumisen pysäyttämistä.



5. "Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia."

Täysin samaa mieltä.
Ymmärrän, jos jossakin hyvin pienessä kunnassa turvapaikanhakijat saattaisivat vielä nykysuomessakin herättää ennakkoluuloja ja keskustelua. Pääkaupungissa asia on itsestäänselvyys.

6. "Jos toinen vanhemmista on kotona, perheen oikeutta saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon tulee rajoittaa."

Täysin eri mieltä.

Syitä kotona olemiseen voi olla niin monia, että sääntöjen määrittely olisi todella hankalaa. Kunnallinen päivähoito säilyköön kaikkien perusoikeutena. Saavathan kaikki perheet edelleen lapsilisääkin, varallisuudesta riippumatta.

7. "Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on kiinnitetty kunnassani aivan liian vähän huomiota."



Täysin samaa mieltä.
Kysymys ei ole ammattitaidon, hyvän tahdon tai kivojen neuvojen puuttesta vaan täysin riittämättömistä resursseista. Lisää työntekijöitä lastensuojeluun ja ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön.

8. "Sosiaalihuollon tuensaajaksi pääsee nykyisin liian helposti."

Täysin eri mieltä.
Yhteiskunnan tukiverkkoja tulisi huomattavasti yksinkertaistaa ja muuttaa ne minimitoimeentuloa vastaavaksi kansalaispalkaksi kaikille jotka sitä tarvitsevat. Opintorahojen, sossun tukien, kansaneläkkeiden jne sijaan.


1. "Guggenheim-museohanke pitäisi nostaa uudelleen keskusteluun."

Täysin eri mieltä.
Keskustelkaamme mieluummin
omista kulttuurisisällöistä ja niiden laadun mittareista, sekä rahoituksen lisäämisestä jo olemassaoleviin kulttuurilaitoksiin ja varsinkin tekijälähtöisiin taideprojekteihin.
Suomalainen nykytaide ja design ei tarvitse kallista ulkomaista museoketjua ollakseen korkeatasoista ja kansainvälistä.

2. "Helsingin pitäisi pakkolunastaa maata, jotta asuntorakentamistavoitteissa voitaisiin pysyä."

Jokseenkin samaa mieltä.

Asuntorakentamispolitiikka ja kaavoitus eivät ole vahvinta aluettani. Toki, kaikki keinot ovat sallittuja jos saadaan Helsinkiin tarpeeksi vuokra-asuntoja ja kaikkien asumismuotojen (pitkälle keinottelusta johtuvaa) järjetöntä hintatasoa alemmaksi.

3. "Julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa tulee olla kotikunnassani mahdollisuus jätteiden lajitteluun."


Täysin samaa mieltä.
Lajittelemattomista jätteistä voisi yleensäkln ryhtyä veloittamaan tuntuvasti korkeampaa jätemaksua, kaikilla tasoilla, kotitalouksista työpaikoille. Keskustan julkisille paikoille tarvittaisiin yleensäkin enemmän jäteastioita, tässä olisi hyvä uudistuksen paikka.




4. "Kotikuntani on laitettava lisää rahaa teiden kunnossapitoon."

Jokseenkin samaa mieltä.
Eiköhän nykyisilläkin teiden kunnossapitovaroilla voitaisi pärjätä. Arvelen laadun huononemisen johtuvan osin kilpailuttamisesta ja yksityistämisestä. Varsinkin parina viime lumisena talvena Helsinki on ollut ajoittain surullinen näky. Tottakai tieverkkoa pitää ylläpitää, ykkösprioriteettina julkinen ja kevyt liikenne ja jalankulkijoiden turvallisuus.
Suola pois, samoin se sepelilaatu joka puhkoo polkupyöränrenkaita!

5. "Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja."


Täysin eri mieltä.
Ympäristö- ja luontoarvoista ei ole kunnassani varaa joustaa millään verukkeella.

6. "Kiinteistöveroa on varaa korottaa kotikunnassani."





Jokseenkin samaa mieltä.
Ansahan tässä on se, että se entisestään korottaa Helsngin kallista asuinkustannustasoa. Mutta silti, meillä tulisi olla varaa korottaa kaikkea verotusta säilyttääksemme hyvinvointiyhteiskunnasta edes rippeet.

1. "Pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut."

Täysin samaa mieltä.

Yksityisautoille keskustaan ruuhka-aikoina, kyllä. Tukholmassa lähin hyvä esimerkki.

2. "Korkeat tornitalot sopivat Helsinkiin."

Jokseenkin samaa mieltä.

Jos niin saadaan lisää neliöitä tehokkaammin ja halvemmalla, niin miksi ei. Kysymys on relevatimpi sitten kun neuvotellaan mihin kohtaan Helsinkiä tornitalot sopisivat.

3. "Kunnassani on valittava kunnanosavaltuustoja, jotta asukkaat saisivat paremmin äänensä kuuluviin."

Täysin samaa mieltä.

Lähidemokratia, matalampi kynnys osallistua oman alueen päätöksentekoon, kyllä.

4. "Joukkoliikenteen lipunhintoja pitää laskea kotikunnassani."

Täysin samaa mieltä.

Esim. kertalippu on kansainvälisessä vertailussa hävyttömän kallis. Joukkoliikenteen on oltava helppo, toimiva ja omaan autoon verrattuna houkutteleva julkinen palvelu.

5. "Pyöräteitä pitää kunnassani lisätä, vaikka se tapahtuisi autoilijoiden kustannuksella."

Täysin samaa mieltä.
Pyöräily on monessa tapauksessa aivan ylivertainen ja kaikille hyödyllinen tapa liikkua kaupungissa. Helsinki tuskin voisi tukea sitä liikaa. Amsterdam, Kööpenhamina... ihania kaupunkeja!


6. Minkä seuraavista sijoittaisit mieluiten oman kotisi välittömään läheisyyteen? Valitse yksi vaihtoehto.

Asunnottomien yömaja
Huumeruiskujen vaihtopiste
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus
Ongelmanuorten hoitokoti
















En vastaa, epärelevantti kysymys. Kaikkia näitä palveuja pitää yhteiskunnan tarjota ja jossain niiden pitää sijaita. Asun parin näistä välittömässä läheisyydessä eikä se haittaa perheeni elämää mitenkään. 

1. "Pääkaupunkiseudun tulisi saada yhteinen metropolialuehallinto."

Jokseenkin samaa mieltä.
Pitkällä tähtäimellä, miksi ei. Edellyttäen, että lähidemokratia lisääntyy samaan aikaan ja tässä "Suur-Helsingissä" olisi useita kaupunginosavaltuustoja.

2. "Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys."

Jokseenkin samaa mieltä.
Tämänkaltaisissa päätöksissä kuntalaisten pitäisi voida suoraan vaikuttaa, eikä välttämättä edes vain neuvoa-antavasti!

3. "Äänioikeusikäraja pitää laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen."

Täysin samaa mieltä.
Konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia nuorille, kyllä. 16-17 -vuotias kansalainen joutuu joka tapauksessa kärsimään kunnalispolitiikan käytännön seuraukset.

4. "Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi? Valitse kaksi tärkeintä keinoa.

karsittava palveluja
korotettava tai otettava käyttöön uusia palvelumaksuja
korotettava veroja
myytävä kunnan omaisuutta






maanantai 1. lokakuuta 2012

HS vaalikone vastaukset 1.10.

Kysymykset ja vastaukset kuvina blogissa, itse kone on täällä.
















sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Taidekesä 2012: Mr. Vertigo


"Mr. Vertigon" vanhoja lamppuja näyttämöllä pakattuna kesäsäilöön. 
Kärryssä on lukenut "Lyyti" ennenkuin sahasin siihen roudausaukon. Kansallisteatterin näyttämön eri puolet ovat nimiltään "Sulo" ja "Lyyti". Vakituiselle porukalle käytännöllistä, samoin kuin ranskalaisen teatterin "jardin" ja "cour". Mutta tosipaikan tullen kiireessä yhtä vaikea muistaa kuin "stage left" ja "stage right". Että kumminpäin se nyt oli.

Taidekesä 2012: Kuopio

Kuopio tanssii ja soi -klubi Introssa: Keikalla Jaakko Laitinen ja Väärä Raha. Bändillä kova keikkaputki päällä ja takuuvarmat bileet joka keikalla. Jopa tiistai-iltana Kuopiossa!

Taidekesä 2012: Kassel

Kassel dOCUMENTA(13): Maailman merkittävin nykytaidenäyttely, joka viides vuosi. 
Todellinen tajunnanlaajennuskokemus, satoja mielettömän hienoja teoksia, 90 % muuta kuin perinteistä maalausta tai kuvanveistoa. 
Kuvataiteen kenttä lähenee esitystaidetta, tanssia, musiikkia, elokuvaa yms monesta suunnasta ja lokerot hämärtyvät tai osoittautuvat tarpeettomiksi.
Näyttely on positiivinen esimerkki vaikkapa Helsingille siitä, kuinka pienehkö eurooppalainen kaupunki voi sekä pitkäjänteisellä että valtavalla työllä ja ekonomisella panoksella profiloitua merkittäväksi taidekaupungiksi ja hyötyä siitä.

Poimintoja:


Rabih Mroué: "The Pixelated Revolution" luento/performanssi täydessä Kasselin kaupunginteatterissa ja installaatio Neue Galleriessa:
Teoksen kuvamateriaalina internetvideoita Syyrian kansannoususta. Kaikki videot päättyvät laukauksen ääneen ja putoavaan puhelinkameraan.
Lyhyistä, pikselisistä ja kaoottisista videopätkistä teos yrittää etsiä 8 murhaajan kasvot.
Optografia on tieteenhaara, joka yritti kuolleen ihmisen verkkokalvoilta jäljittää viimeiseksi jäänen kuvan ja näin esim. selvittää murhaajan.

Tino Sehgal: "This Variation":  Parikymmentä tanssijaa tanssii, laulaa ja ääntelee samassa pimeässä tilassa katsojien kanssa. Suurin osa avajaispäivien yleisöstä ei uskalla tulla teoksen sisään. Sehgalin teoksia ei saa dokumentoida ja hän itse kieltäytyy mitenkään selittämästä niitä. Jopa näyttelyn katalogista puuttui se sivu, jossa piti sisällysluettelon mukaan olla Sehgalin teoksen kuvaus. Uusin Sehgalin teos "These Associations" on nähtävissä Lontoon Tate Modernin aulassa vielä lokakuun ajan.
Francis Alÿs:  "Reel-Unreel" : lyhytelokuva Afganistanin pääkaupungista Kabulista (jossa sitä myös esitetään näyttelyn ajan)
Sekä installaatio "To The People of K" Kasselilaisessa leipomossa


Critical Art Ensemble: "Winning Hearts and Minds" : Syrjäinen mökki, jossa kuka tahansa saa pitää puheita. Avajaisissa yksi taiteilijoista soitti vinyyleiltä mauttomia 80-luvun hittejä ja lauloi ja tanssi.
sekä "A Public Misery Message: A Temporary Monument to Global Economic Inequality" havainnollinen ihmiskunnan vaurausmittari, joka koostui 1 metrin kuopasta, 15 m korkeasta bannerista sekä 150 metriin nousevasta helikopterista.
Minkä tahansa valuutan millä tahansa kolikolla yleisö sai ostaa arvan. Noin joka sadannella arvalla pääsi avajaisviikolla helikopterilla 3 minuutiksi sille vauraustasolle, missä 1 % maailman väestöstä on.

Susan Hiller: "Jukebox: 100 songs for 100 days of dOCUMENTA(13)": Ilmainen jukebox ja singalong-laulukirja kirkkomaisessa installaatiossa. Ssältönä sata vallankumousaiheista laulua maailmalta. Laulukirja oli loppuunmyyty jo avajaisviikolla näyttelyn kirjakaupoista.
Sanja Ivekovic: "The Disobedient"-installaatio: Pieni lehtikuva Kasselin paikallislehdestä vuodelta 1933, missä natsiupseeri vartioi aitaukseen vangittua nälkäistä aasia. Aidassa kyltti: "Näin käy, jos ostat juutalaisilta."
Hylly jossa nimikoituja lelulaaseja, nimet aattensa vuoksi murhattujen ihmisten kuten Victor Jara, Anna Politkovskaya, Martin Luther King, Che Guevara jne


Janet Cardiff & George Bures Miller: "Alter Bahnhof Video Walk": Hämmästyttävän hyvin toimiva ja hienosti toteutettu teos, jonka tarina kerrotaan ipodissa kuvana ja äänenä. Katsoja kulkee, teoksessa saamansa opastuksen mukaan, asemalla ihmisten seassa luurit päässä ja laite kädessä.
Myös Occupy -liike oli näkyvästi mukana näyttelyssä varsinaisen ohjelman ulkopuolella ja dOCUMENTA(13):n taiteellinen johtaja Carolyn Christov-Bakargiev toivotti telttailijat ja aktivistit tervetulleiksi mukaan
Näyttelyn avajaisissa Kasselin kulttuuripainotteisella rautatieasemalla oli hieno tunnelma ja laadukasta saksalaista esitystekniikkaa...

Taidekesä 2012: Berlin

Berlin Biennale 2012 KW:ssa, kuraattorina Artur Zmijewski. 
Nättelyn teemana sosiaalinen aktivismi ja poliittinen nykytaide. Occupy Art -liike täälläkin vahvasti paikalla.

 Esimerkkeinä  Khaled Jarrarin teos "State of Palestine", jossa näyttelyssäkävijä saa leimata oman passinsa kuvitteellisella Palestiinan valtion leimalla sekä Marina Napruskinan "Self#Governing" -seinämaalaukset, jotka ovat kopioita hänen Valko-Venäjällä julkaisemastaan kriittisestä sarjakuvamuotoisesta poliittisesta sanomalehdestä ja osa jo pitkään jatkunutta taideprojektia "Office For Anti-Propaganda"
Kesän päräytävin valo-installaatio tuli vastaan Berliinin Hamburger Banhofilla:

Anthony MCCallin "5 Minutes of Pure Sculpture": perusmeininki, valokiiloja ja savua mutta todella tyylikkäästi toteutettuna: valonlähteenä videoprojektoreita ja mustavalkoisia viiva-animaatioita.
Suomalaisen nykytaiteen keidas Berliinin keskellä: galleria SUOMESTA. Ikkunassa Terike Haapojan hienon näyttelyn juliste.
Kun käytte Berllinissä, niin tarkkailkaa myös mlloin ja missä DJ Robert Soko järjestää seuraavat Balkan Beats Partyt. Nämä olivat Kreuzbergin Lidossa.